Joulu jo tulla jollottaa...

Jollottaa... on siinäkin sana.. mitähän tarkoittaa? Tarkoittanee että sieltä ajassa tulee jotain, ei mahda mitään... se on JOULU. Lapsiperheiden arjessa se näkyy varmasti. Liittyy tietysti kulttuuriin, mitä joululta on opittu odottamaan. Onko se tavaramäärän kasvua, lelujen ja muiden kalujen ostelua vai onko se hiljaista Raamatun opin mukaista iloitsemista maailman pelastajan syntymäjuhlaa? Tai onko se kaikkea yhtä aikaa? Joulut ovat erilaisia; mitä miettii yksineläjä kynttilän valossa sinistä päivää katsellen. Mitä miettii työtön, toimeentulotuella elävä, jonka panoksesta ei ole kiinnostunut kukaan, tai siltä se ainakin tuntuu. Mitä miettii maahanmuuttaja, joka on Suomessa turvassa ilman kuoleman pelkoa Syyrian aavikoilla. Ensi vuonna toteutuu se, että kaikille alle 25-vuotiaille on Suomessa oltava työ- opiskelu- työpaja tai muu sellainen paikka, joka estää ulkopuoliseksi joutumisen. Näinkö onnistutaan sayrjäytyminen syrjäyttämään. Entäpä ne nuoret, joita ei näy edes työttömyyskortistossa? Heitä on kuulemani mukaan aika paljon. Kuurojen työttömyys on samaa tasoa mu iden pahiten työttömyydestä kärsivien seutujen lailla. Ja joka päivä saamme tietää lisäirtisanomisista.Nämä luvut saavat suuttumaan.. mitä se auttaa.... Joulun aika on kiireet pois-aikaa. Vaikka jouilukiireitä on kaikkialla. Ei ole pakko olla. Tee oma uusi ohjelma täksi jouluksi. Ohjelma, jossa on aikaa pysähtymiseen, miettimiseen, ja vaiikka hyvään ruokaan. Sitten voi miettiä oman lapsuuden jouluja. Ne olivat ainakin pitempään eläneillä aika paljonkin eriilaiset. Lahjoja ei ollut samalla tavalla kuin nyt. Muistan saaneeni vihreän pallon, sellaisen tennispalloa vähän isomman. Se jäi toisena syksynä lumen alle ruohikkoon ja löytyi seuraavana kesäänä ja taas se tuotti iloa. Mikä tuottaa sinulle iloa? Luonto, tammikuussakin joskus kirkkaasti paistava aurinko, lumipukuiset puut ja keväällä kesästä viestittävät vesipurot. Ilo on tehty hyvästä mielestä, sitä on tarjolla JOULUNA.